Kotkan alueella on viime aikoina tehty runsaasti kaukolämpökaivuutöitä. Kaivuutöille on aina selkeät syyt ja perustellut tavoitteet.
Kaukolämpötyömaat ovat olleet näkyvässä roolissa Kotkan katukuvassa. Melu tai liikenteen poikkeavat järjestelyt voivat aiheuttaa närää asukkaissa, mutta kaivuutöitä ei tehdä koskaan turhaan ja haitat pyritään pitämään minimissä – olipa kyseessä suunnittelematon käyttökeskeytys tai suunniteltu projektihanke.
– Kaukolämpötyömailla tehdään uutta verkostoa tai korjataan ja kunnostetaan vanhaa. Työmaiden tavoitteena on varmistaa lämmön saatavuus, kiteyttää Kirsi Raippalinna, Kotkan Energian verkostopäällikkö.
Suunnittelemattomat eli yllättäen päälle iskevät verkoston korjaustyöt ja niistä johtuvat käyttökeskeytykset johtuvat tyypillisesti ulkoisista tekijöistä.
– Yllättävät korjaustyöt ovat usein seurausta korroosiosta. Kaukolämpöelementin sisään on päässyt vettä, joka on aiheuttanut hallaa teräsputkelle. Ja tällöin pienikin paineisku voi rikkoa putken, Raippalinna selventää.
Poikkeavasta tapahtumasta tulee tieto esimerkiksi tuotantolaitokselta, tai joku ulkopuolinen huomaa höyryä tai vihreää vettä on vuotanut näkyville. Kaukolämpöverkoston vesi on värjätty vihreäksi väriaineella, jotta mahdolliset vuodot voidaan havaita helposti.
– Ryhdymme heti toimimaan ja tilanne tarkastetaan. Aikataulutamme työn, tai tilanteen niin vaatiessa aloitamme korjaustoimet heti ns. hätätyönä. Teemme käyttökeskeytysilmoituksen ja korjaus käynnistetään, Raippalinna kuvailee korjausprosessia.
Kotkan Energialla kaukolämpöverkostoa on 210 kilometriä, joista vanhimmat ovat olleet toiminnassa vuodesta 1967.
– Olemme ottaneet käyttöön uutta tekniikkaa. Esimerkiksi helikopterin lämpökamerakuvauksista saatua dataa analysoidaan tekoälyavusteisesti. Uusi teknologia auttaa tuomaan ennakoivaa tietoa verkoston tilasta, Raippalinna sanoo.
Suuria projekteja ympäri Kotkaa
Kotkan Energia työskentelee parhaillaan useiden suurten hankkeiden parissa. Esimerkiksi Karhulan koulukeskuksen ympäristössä kaukolämpöverkostoa uusitaan muiden infrastruktuurimuutosten ohessa. Projekti jatkuu talven yli ja valmistuu kesäkuussa 2025.
– Olemme mukana kaupunkivetoisessa työmaassa ja työmme on uusia kaukolämpö. Teemme töitä talvea myöten, sillä projektin tulee olla paketissa kesäkuun alkuun 2025 mennessä, Raippalinna sanoo.
Toinen merkittävä hanke on Karhuvuoren ja Mussalon välinen yhdyslinja
– Noin 3,8 kilometrin mittainen Karhuvuori – Mussalon välinen yhdyslinja on täysin uutta kaukolämpölinjaa. Nykyinen tähtiverkosto muutetaan rengasverkoksi, joka tähtää toimitus- ja huoltovarmuuden parantamiseen.
Lisäksi yhdyslinja mahdollistaa luopumisen Karhuvuoren vanhasta öljykäyttöisestä lämpökeskuksesta, kertoo Jani Rautkoski, Kotkan Energian suunnittelu- ja projektipäällikkö.
Itäkadulla, keskustan tuntumassa valmistui noin 800 metrin perusparannusprojekti loppuvuodesta 2024
– Työt toteutettiin asutuksen keskellä ja kalliolouhinta tehtiin kiilaamalla räjäytysten sijaan. Kiilaus on räjäyttämistä hitaampi menetelmä, jossa kallioon porataan reiät, joihin asetetaan hydraulinen laite kallion hallittua lohkomista varten. Osassa työvaiheita käytettiin myös käsikäyttöisiä työkaluja, kuten piikkausta, Rautkoski selventää.
Työvoimapula hidasteena – osaamista tarvitaan lisää
Kaukolämpötyömaiden etenemistä haittaa työvoimapula, erityisesti eristäjien ja hitsareiden osalta. Eläköityminen syö reservistä kokeneiden ammattilaisten määrää, eikä uusia tekijöitä ole riittävästi saatavilla.
– Työ kaukolämpökaivannoissa ei houkuttele, sillä se on fyysisesti vaativaa ja vaatii työskentelyä säässä kuin säässä, Raippalinna ja Rautkoski kertovat.
Suorittavan työn tekijäpulasta on huudeltu Suomessa lähes kautta linjan, niin energia-alalla kuin muuallakin. Töitä tämän ongelman ratkaisemiseksi tulisi tehdä hartiavoimin, sillä tilanteen parantaminen vaatii pitkän aikavälin toimia ja suunnitelmallisuutta.
