Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaukolämmöstä on tullut merkittävästi ympäristöystävällisempää muun muassa päästöjen puolittamisen avulla, ja muutosvauhti kohti päästötöntä lämmöntuotantoa vain kiihtyy. Yli puolet kaukolämmöstä tuotetaan Suomessa uusiutuvalla energialla ja hukkalämmöillä, ja vihertyminen tukee sekä yksittäisten kuntien että koko Suomen ilmastotavoitteita nyt ja tulevaisuudessa.
Tiesitkö, että termi ”kaukolämpö” on saanut alkunsa hiukan harhaanjohtavasta käännöksestä?
Omaa kotia lämmittävä kaukolämpö ei todennäköisesti tule kovin kaukaa, sillä kaukolämpö tuotetaan aina paikkakuntakohtaisesti. Sen lisäksi, että lämpö tuotetaan lähellä ilman turhia ja pitkiä välimatkoja, kaukolämpöyhtiöt kaikkialla Suomessa ovat myös sitoutuneet mahdollisimman ympäristöystävällisen kaukolämmön tuottamiseen.
Jo nyt jopa 70 % Suomen kunnista tuottaa kaukolämpöä lähinnä uusiutuvilla energialähteillä ja hukkalämmöllä. Kehitys kohti täysin päästötöntä tuotantoa kulkee vauhdilla eteenpäin.
”Kaukolämpö kantaa turhaan imagoa runsaasti päästöjä aiheuttavana toimintana. Todellisuudessa kaukolämpöverkot ovat alusta tulevaisuuden ilmastoneutraalille energiajärjestelmälle”, kertoo Katja Kurki-Suonio, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja.
Isot, mutta realistiset tavoitteet hiilineutraaliudesta
Kaukolämpö on ottanut viime vuosien aikana tärkeitä askeleita kohti lämmöntuotantoa, joka on sekä fossiilisista polttoaineista vapaata, myös mahdollisimman ympäristöystävällistä tuotannon kaikissa eri vaiheissa. Kaukolämmön päästöt onkin onnistuttu puolittamaan viimeisen 10 vuoden aikana.
Samaan aikaan uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on yli kaksinkertaistunut, ja hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmön energialähteenä on yli kolminkertaistunut.
”Sen lisäksi, että päästöjen määrää on vähennetty jo nyt merkittävästi, kaikkialla Suomessa kaukolämmön tuottajat ovat sitoutuneet hiilineutraalitavoitteisiin sekä päästöjen puolittamiseen edelleen seuraavan 10 vuoden aikana. Siihen on jo tiekartat ja suunnitelmat olemassa”, Kurki-Suonio iloitsee.
”Tavoitteet ovat isoja, mutta äärimmäisen tärkeitä. On olennaista muistaa, että kaukolämmön muuttaminen vähäpäästöisemmäksi on isossa kuvassa ratkaisevampaa kuin yksittäisten kiinteistöjen erilliset ilmastoystävälliset energiaratkaisut.”
Tiedätkö, miten kotisi tai yrityksesi lämmitetään?
Vaikka kaukolämpöä ei täysin kiinteistökohtaiseksi lämmöksi voikaan kutsua, ympäristöystävällisestä aluelämmöstä tai lähilämmöstä puhuminen kuvaa kaukolämpöä hyvin.
Katja Kurki-Suoniolle on tuttua törmätä tilanteisiin, joissa oman kodin lämmön alkuperää ei tunneta juuri lainkaan. Silloin tieto siitä, että omalla paikkakunnalla tuotetaan ympäristöystävällistä kaukolämpöä, tulee usein vastaan iloisena yllätyksenä.
”Jos lämmitysmuoto tai kaukolämpö mietityttää, tokaisu ’kysy omalta lämpöyhtiöltäsi’ on usein oikein osuva”, Kurki-Suonio toteaa.
Koska Suomen kaukolämpöyhtiöistä monet ovat kuntaomisteisia, tuotannon vihertyminen tukee niin kuntien omia kuin koko Suomenkin ilmastotavoitteita.
”Vaikka lämmitys ei jatkuvasti olekaan mielessä, ei ole ollenkaan huono idea pysähtyä miettimään, mistä kodin lämpö oikeastaan tulee ja miten se on tuotettu. Kaukolämpöä ei tänä päivänä tarvitse sorsia siinä pelossa, että se tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla – monella paikkakunnalla kaukolämpö tehdään jo nyt hiilineutraalisti, ja lopuillakin täysin päästötön kaukolämpö on merkitty lähitulevaisuuden to do -listalle”, Kurki-Suonio summaa.
