Lämmityksen valinnassa maltti on valttia

Suoja ja lämmitys ovat osa ihmisten perustarpeita. Suomessa lämpimistä sisätiloista on tullut itsestäänselvyys, toisin kuin suuressa osassa muuta maailmaa.

– Jos ajatellaan esimerkiksi kotkalaista kerrostaloasukasta, lämmitysjärjestelmä saattaa tuntua hyvin etäiseltä. Kun asunnossa on lämmintä, kaikki on kunnossa eikä lämmitystä yleensä mieti ollenkaan, FinDHC ry:n viestintäkoordinaattori Justus Luokkanen pohtii.  

Lämmitysmaailma on kuitenkin jatkuvassa murroksessa. Luokkanen kertoo, kuinka yleinen maailmantilanne ja energiakriisi ovat muuttaneet asetelmia. Lämmitysmuotojen ja energiatehokkuuden ympärillä käyty keskustelu on luonut markkinaraon, jota kiinteistökohtaisten lämmitysmuotojen myyjät pyrkivät hyödyntämään.

– Lukuisat lämpöpumpputoimijat ovat alkaneet lähestyä suoraan taloyhtiöitä, Luokkanen tiivistää.

Erilaisiin lämmitysratkaisuihin perehtyminen vaatii ennen kaikkea aikaa ja syvällistä energia-alan ymmärrystä, jotta laskelmia voisi edes vertailla eri järjestelmien välillä.

– Jos kaukolämmöstä irtautumista pohditaan kevyin perustein, saatetaan ajautua tilanteeseen, jossa kokonaiskuva puuttuu. Pahimmillaan taloyhtiöissä ei tiedetä mitä investointi ja järjestelmän tuottama lämpö tosiasiassa maksavat, Luokkanen toteaa.

Markkinoinnissa käytettyjä tietoja onkin hyvä tarkastella tarkemmin.

– Joissain tapauksissa taloyhtiölle on esitetty vertailevia laskelmia, joiden pohjana on käytetty toisen kaukolämpöpaikkakunnan hintatietoja. Tämän lisäksi kannattavuuslaskelmien pohjana käytetään ennusteita, joiden valossa kaukolämmön hinta nousisi dramaattisesti, kiinteän prosenttiluvun verran vuosittain, Luokkanen kertoo.

Kotkan Energian kaukolämmön hinta on pitkällä aikavälillä ollut hyvin vakaata ja kilpailukykyistä.

Perusasiat ensin kuntoon

Vilkas keskustelu lämmityksestä on tuonut mukanaan myös paljon hyvää.

– Energiatehokkuuteen liittyvät kysymykset ovat nykyään aivan eri tavalla huomion keskipisteessä. Kuluttajat tarkastelevat omaa energiankulutustaan ja energiatehokkuuttaan, Luokkanen sanoo.

Perusasioiden kuntoon saamisella energiankulutusta voidaan leikata merkittävästi. Esimerkiksi ikkunoiden tiivistäminen ja taloyhtiön asuntojen sisälämpötilojen optimointi ovat ensisijaisia energiatehokkuustoimia. Asukkaalle arkinen energiansäästötoimi on lämpimän veden kulutuksen tarkkailu.

– Yleensä näillä toimilla saadaan jo toivottu säästö aikaiseksi, Luokkanen kertoo.

Taloyhtiön vastuu järjestelmästä voi yllättää

Kaukolämmön asiakkaana lämpö on turvallinen ja vaivaton valinta. Kotkan Energialla on kaiken lisäksi tarjolla huolto- ja seurantapalvelu 24/7. Samaa vaivattomuutta ei kiinteistökohtaisessa järjestelmässä välttämättä ole.

– Jos taloyhtiö siirtyy kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, on hyvä tiedostaa, että vastuu järjestelmän toimivuudesta siirtyy useimmiten taloyhtiölle. Onko taloyhtiössä varauduttu tilanteisiin, joissa kaikki ei toimikaan odotetusti, Luokkanen pohtii.

Kiinteistökohtaisen järjestelmän vikaantuminen tai muut ongelmat lämmöntuotannossa voivat tuoda mukanaan lisäkustannuksia, joihin on syytä varautua jo projektia suunniteltaessa. Takaisinmaksuaika on myös hyvä laskea realistisesti.

Kaukolämmön kehitys kiihtyy

Suomen kaukolämpöalalla tapahtuu paljon, mutta se ei aina kantaudu asiakkaiden korviin. Energiakriisi on kiihdyttänyt muutosta. Kotkan Energian tulevaisuuden skenaarioissa teollisuuden hukkalämmön osuus kaukolämmön tuotannossa kasvaa merkittävästi, samoin sähköön perustuva lämmöntuotanto. Työt ovat jo käynnissä ja Kotkan Energian energiantuotannon hukkalämpöjen osuus tulee kasvamaan jo ensi vuonna.

Suomessa rakennetaan myös lukuisia datakeskuksia, ja yksi syy tähän on Suomen erinomainen kaukolämpöinfrastruktuuri, joka mahdollistaa hukkalämmön syöttämisen verkkoon. Hukkalämpöjen hyödyntäminen voi olla myös tiivis osa datakeskustoimijoiden ja näiden asiakkaiden ympäristötavoitteita.

– Tuotannon suurista muutoksista viestiminen asiakkaille on tärkeää, vaikka asiakaspäässä mikään ei käytännössä muuttuisi. Kaukolämpöverkko on ennen kaikkea alusta, johon syötettävät lämmönlähteet muuttuvat ja kehittyvät, Luokkanen sanoo.