Teksti: Annika Aalto Kuvat: Sami Perttilä
Istun keskellä kahden intohimoisen tavarankerääjän tavaranvaihtokeskustelua.
”Onko sinulla mitään sängynpäätyä?” ”Millaisia? Putkifunkissängynpäätyjä löytyy!”.
Silmistä pilkistää into ja rakkaus saman aikakauden luomuksiin. Esineisiin, jotka ovat 30-luvulta ja liittyvät Alvar Aaltoon. Olemme Kotkan Sunilassa, työläisasunto Mäntylässä. Kaikilla Sunilan alueen taloilla oma nimi ja identiteetti. Esimerkiksi tämän rakennuksen yhdessä rapussa on aikoinaan asunut pelkästään sähkömiesten perheitä.
Jani Kylmäsen Alvar Aalto -teemaisessa asunnossa on jokainen yksityiskohta mietitty tarkkaan. Asunnon remontoimisesta lähtien, tässä kodissa on kunnioitettu vahvasti alkuperäistä Aallon näkemystä. Jos se ei ole ollut mahdollista, on korvattu materiaali ollut mahdollisimman lähellä aitoa. Esimerkiksi lattia on alkuperäistä ajatusta noudattava ruskearaidallinen linoleumimatto, seinät on maalattu kalkkimaalilla ja keittiön kaapit ovat kaukana IKEA:sta. ”Puuseppäopiskelija teki vanhoilla menetelmillä uudet kaapistot. On rimoitettu ja lovettu samalla tavalla kuin alkuperäisetkin. Sunilan alueelle on aikoinaan suunniteltu omat vetimetkin”, kertoo Kylmänen.
Jani Kylmänen on projektipäällikkönä Sunilan kehittämishankkeessa. Hänen tehtävänään on elävöittää aluetta ja nostaa Sunila maailmankartalle. Siinä Kylmänen on onnistunut erinomaisesti. Sunila on näkynyt valtakunnan mediassa. Muun muassa Helsingin Sanomat ja YLE on tehnyt tästä mielenkiintoisesta kohteesta juttuja. Työn tuloksena alueen ovat löytäneet arkkitehtuurista kiinnostuneet samanhenkiset vintage-ihmiset, joilla myös on kiinnostusta sijoittaa helmeen, jonka arvo nousee koko ajan. Asunnot ovat edullisia ja ne toimivat sijoituskohteena erinomaisesti. ”Ei ole ollenkaan tavatonta, että yhdellä ja samalla henkilöllä olisi kolmekin asuntoa. Pro Sunilan hallituksen puheenjohtajalla miehineen niitä on viisi täällä”, kertoo Kylmänen.
Sunilan kehittäminen on Jani Kylmäselle elämäntapa. Edessä, pitkän polun päässä, siintää UNESCON Maailmanperintölistalle pääsy. ”Olemme aielistalla, jossa on 13 suomalaista Alvar Aalto- kohdetta. Menee vuosia ennen kuin tulee päätös mitkä ovat ne lopulliset kohteet Suomesta. Alueella pitää olla sisältöä. Ei saa museoida, eikä voi yli-remontoida. Dilemma on se, että asunnot ovat edullisia, joten ei kukaan maksa remontista enempää kuin asunnon arvo on”.
Katse eteenpäin
”Minulla on ambitio muuttaa tämä alue, yhdessä muiden kanssa, miellyttävämmäksi alueeksi. Tarvitaan innostuneiden ihmisten porukka. Haluamme, että täällä Sunilassa olisi aluetta arvostavia ihmisiä. Ihmiset, jotka asuvat säädyllisesti ja tuovat omaa ja yritysosaamistaan Sunilan kehittämiseksi. Häiriökäyttäytymiselle on täällä nykyään tiukka linja”.
Mitä alueelta vielä puuttuu? Kylmänen innostuu luettelemaan asioita, joita hän on visioinut. ”Yleinen sauna, pesula, postirakennus, tämä kaikki on ollut Aallon Majassa (alun perin pesula- ja yleinen saunarakennus). Lisäksi Sunilasta puuttuu infopiste, kahvila, taidegalleria ja ravintola. Tarvitaan sellainen paikka, mistä löytyy Iltaruokaa. Ja museokauppa pitäisi myös olla.”
”Minulla on ambitio muuttaa tämä alue, yhdessä muiden kanssa, miellyttävämmäksi alueeksi. Tarvitaan innostuneiden ihmisten porukka. Haluamme, että täällä Sunilassa olisi aluetta arvostavia ihmisiä. Ihmiset, jotka asuvat säädyllisesti ja tuovat omaa ja yritysosaamistaan Sunilan kehittämiseksi. Häiriökäyttäytymiselle on täällä nykyään tiukka linja”.
Mitä alueelta vielä puuttuu? Kylmänen innostuu luettelemaan asioita, joita hän on visioinut. ”Yleinen sauna, pesula, postirakennus, tämä kaikki on ollut Aallon Majassa (alun perin pesula- ja yleinen saunarakennus). Lisäksi Sunilasta puuttuu infopiste, kahvila, taidegalleria ja ravintola. Tarvitaan sellainen paikka, mistä löytyy Iltaruokaa. Ja museokauppa pitäisi myös olla.”
Miten saamme kotkalaiset ymmärtämään alueen arvon?
Sunilan huono maine pitää unohtaa, asioissa on menty paljon eteenpäin. Haasteelliset ajat tulee pyyhkiä pois ja kurkottaa ajatuksissa taaemmaksi 30-luvulle asti. Minkä takia Sunila on tänne perustettu ja rakennettu? Ydinajatus on se, että on haluttu luoda työväestölle miellyttävä asuinalue, jossa on hyvät asunnot. Harvalla kaupungilla on tällaista aluetta, joka on väljä ja ainutlaatuinen, yhtenäinen kokonaisuus. Ei tällaista ole missään. Täällä on elämää, täällä asutaan ja tehdas toimii edelleen.
PopUp-putiikissa kesällä tuli ilmi, että moni ei ole koskaan käynyt Sunilassa, vaikka asuu Kotkassa. Meillä oli 20.5.2022 avoimet ovet Kantolassa, tehtaanjohtajan talossa. Mietimme, että mistähän tulee ensimmäinen asiakas? Hän oli 30-vuotias nainen Kotkansaarelta, joka ei ollut koskaan käynyt Sunilassa. Tämä osoitti juuri sen, että on mahdollista saada myös kotkalaisia Sunilaan.”
