Kaukolämpöala on sähköistymässä nopeaan tahtiin. Energiateollisuuden kaukolämpöjohtaja Janne Kerttula taustoittaa muutosta ja sen vaikutuksia.
Kun asunnossa on lämmin ja kaikki toimii, harva kiinnittää huomiota kaukolämmön taustalla tapahtuvaan kehitykseen. Alalla on kuitenkin käynnissä suuri murros, ja puhutaan jopa kaukolämmön sähköistymisen buumista. Mutta mitä sähköistyminen käytännössä tarkoittaa?
– Kaukolämmön sähköistyminen merkitsee siirtymistä perinteisistä polttoon perustuvista tuotantotavoista kohti sähkön kasvavaa käyttöä lämmöntuotannossa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sähkökattiloiden ja lämpöpumpputekniikan käyttöönottoa, joiden avulla voidaan hyödyntää edullista sähköä sekä talteen otettuja hukkalämpöjä. Tämä vähentää päästöjä ja parantaa energiatehokkuutta, Kerttula selittää.
Kerttula nostaa esiin myös lämpövarastojen kasvavan roolin sähköistyvässä energiantuotannossa.
– Kaukolämpöverkot toimivat jo itsessään suurina lämpövarastoina, mutta lämpöakkujen avulla varastointikapasiteettia voidaan lisätä. Näin edullisen sähkön tunteja voidaan hyödyntää ja energiaa siirtää kalliimpiin hetkiin, mikä lisää kustannustehokkuutta, Kerttula toteaa.
Sähköistyminen Suomessa ja muualla Euroopassa
Sähköistymisestä on tullut ilmiö, joka näkyy konkreettisesti myös numeroissa.
– Sähkökattilainvestoinnit lähtivät nousuun vuonna 2022, ja tällä hetkellä rakennettuna tai rakenteilla on lähes 3000 MW:n kapasiteetti. Tämä on merkittävä osa koko kaukolämmön maksimikysynnästä, joka on Suomessa noin 12 000 MW, Kerttula kertoo.
Suomessa sähköistymisen kehitystä ovat vauhdittaneet myös energiaverotuksen uudistukset.
– Viime hallituskaudella toteutettiin sähköverouudistus, jossa muun muassa datakeskukset ja sähkökattilat siirrettiin teollisuuden alempaan sähköveroluokkaan. Tämä muutos paransi Suomen kilpailukykyä houkuttelemalla datakeskusinvestointeja ja monipuolistaen energiajärjestelmää, Kerttula selittää.
Samanlaisia sähköistymisen trendejä on havaittavissa myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa tehdään samansuuntaisia investointeja uusiin teknologioihin ja infrastruktuuriin.
Jättiläisloikka?
Energiakriisi on nopeuttanut sähköistymistä merkittävästi.
– Sähköistyminen olisi edennyt ilman kriisiäkin, mutta tämä nopeutti kehitystä jopa viidellä vuodella. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja bioenergian käytöstä käyty keskustelu ovat osaltaan vauhdittaneet muutosta, Kerttula arvioi.
Kerttula korostaa, että kaukolämpöyhtiöt ovat hyvin tietoisia vastuustaan ympäristöasioissa.
– Yhtiöiden tilanteet vaihtelevat. Joillakin on enemmän vaihtoehtoja siirtyä uusiutuviin energialähteisiin, kun taas toisilla paikalliset olosuhteet ja resurssit luovat suurempia haasteita, Kerttula lisää.
Loppukäyttäjille selkeitä hyötyjä
Kaukolämmön sähköistyminen tuo mukanaan merkittäviä hyötyjä myös loppukäyttäjille. Monipuolistuvan tuotannon ansiosta kaukolämpöä voidaan tuottaa aina kulloinkin edullisimmalla tavalla, mikä näkyy suoraan asiakkaiden laskuissa.
– Sähkökattilat ovat investointeina kustannustehokkaita. Niitä voidaan usein sijoittaa olemassa oleville voimalaitosalueille, mikä nopeuttaa hankkeiden toteutusta. Näiden investointien vaikutukset alkavat näkyä asiakkaiden kukkarossa varsin nopeasti, Kerttula arvioi.
Sähköistymisen haittoja on vaikea löytää, vaikka asiaa tarkastelisi kuinka kriittisesti.
– Kaukolämmön sähköistyminen on erinomainen osa Suomen energiajärjestelmää ja tukee sen kestävyyttä. Tämä kehitys vie meitä kohti entistä monipuolisempaa ja puhtaampaa tulevaisuutta, Kerttula painottaa.
Kotkan Energialle on parhaillaan rakenteilla 30 MW:n kattila. Lue lisää hankkeesta täältä.
