Kaukolämmön vuositilastot 2024 osoittavat, että kaukolämpöala sähköistyy vinhaa vauhtia. Kaukolämpö pitää myös paikkansa selvästi Suomen suosituimpana lämmitysmuotona.
Energiateollisuuden kaukolämmön ja rakennusten energiankäytön asiantuntija Mikko Vuorenmaa on seurannut alan kehitystä tiiviisti. Hänen mukaansa viime vuodet ovat olleet kaukolämpösektorilla voimakkaan muutoksen aikaa.
– Vielä vuosina 2010–2019 alalla pääasiallisesti keskityttiin fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen biopolttoaineilla, ja jonkin verran oli hukkalämpöjen talteenoton kehittämishankkeita, Vuorenmaa kuvailee.
Mutta nyt on alalla on siirrytty kiihdytyskaistalle ja sähköistyminen on ottanut ison harppauksen eteenpäin, pääasiassa sähkökattiloiden siivittämänä. Lämpöpumppujen tuotanto on ollut myös kasvussa ja lämpöpumppujen määrä kaukolämmössä onkin kasvamassa lähivuosina nopeasti.
– Investointipäätöksiä on tehty laajasti ympäri Suomen. Vuonna 2024 sähkökattiloiden tuotanto kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, ja ne tuottivat jo 1,5 terawattituntia eli noin neljä prosenttia kaikesta kaukolämmöstä.
Vuorenmaan mukaan sähkökattilat ovat teknisesti yksinkertaisia ja investointikustannuksiltaan edullisia, joten niiden yleistyminen on ollut nopeaa.
-Myös lämpöpumppujen tuotanto on ollut kasvussa ja niiden määrä kaukolämmössä onkin kasvamassa lähivuosina nopeasti, hän toteaa.
Monen tekijän summa
Kaukolämmön sähköistyminen taustalta löytyy useita ajureita ja kasvu on monen tekijän summa.
– Ensinnäkin tapahtui sähkömarkkinoiden murros. Tuulivoiman lisääntyminen ja Olkiluoto 3:n käynnistys toivat markkinoille merkittävästi lisää edullista sähköä, mutta toisaalta toi myös suuret sähkön hinnan vaihtelut. Toisena Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset aiheuttivat kiinteiden polttoaineiden hinnannousun.
Ja kolmanneksi muutosvoimaksi Vuorenmaa listaa yhteiskunnallisen ilmapiirin.
– Keskustelu polttamisesta on lisännyt tarvetta siirtyä korvaaviin lämmitysratkaisuihin.
Vuorenmaan mukaan sähköistyminen tuo joustavuutta koko energiajärjestelmään.
– Kaukolämmön rooli on monipuolistunut. Ennen kaukolämmössä tuotettiin sähköä, mutta sitä ei juurikaan kulutettu. Nyt kaukolämmöllä on mahdollisuus kuluttaa sähköä, mikäli sitä on liikaa. Tämä yhteispeli tasoittaa sähkön hinnanvaihteluita.
Vuorenmaan mukaan kaukolämpöasiakkaan ei kuitenkaan tarvitse huolehtia sähkön hinnan vaihtelusta, sillä kaukolämpöyhtiö huolehtii energian tuotannon optimoinnista.
Jäähyväiset fossiileille
Kaukolämpö on ylläpitänyt asemansa suosituimpana lämmitysmuotona Suomessa, mutta johtopaikkaa ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Vuorenmaan mukaan yhtiöiden on tehtävä töitä erityisesti mielikuvan muokkaamisessa. Kivihiilinen mustaama maine seuraa tiukasti, vaikka monelle yhtiölle se on kaukaista historiaa.
– Alan on pidettävä huolta myös kilpailukyvystään. Kiinteistökohtaiset lämmitysratkaisut, kuten maalämpö, haastavat kaukolämmön erityisesti kerrostalo- ja liikekiinteistömarkkinoilla.
Ja vanhalle maineelle ei todellakaan löydy nykypäivänä katetta, sillä ET:n tilastojen mukaan kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat 19 prosenttia vuonna 2024, ja ne ovat pudonneet 65 prosenttia vuodesta 2010. Päästöjen odotetaan putoavan lähes nollaan kuluvan vuosikymmenen aikana.
Kaukolämmöllä menee lujaa – ja Suomessa näytetään suuntaa myös kansainvälisesti.
– Suomi on edelläkävijä sähkökattiloiden ja lämpöpumppujen nopeassa yleistymisessä, ja kehitys kiihtyy edelleen. Meillä tehdään merkittäviä investointeja ja hyödynnetään vahvaa teknistä osaamista, jotka vievät koko alaa eteenpäin. Tämä kehitys huomataan myös maailmalla.
