Suomen energia-alalla on ratkaiseva rooli kansantalouden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Energiateollisuuden visiossa tarkastellaan Suomen energiajärjestelmän kehityksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Onko Suomi ”Sisukas suorittaja” vai ”Energiamurroksen Euroopan mestari”?
Ennustaminen on tunnetusti haastavaa, mutta erilaisten skenaarioiden avulla kristallipalloa on mahdollista kirkastaa. Energiateollisuus on laatinut vision menestyvän Suomen energiatulevaisuudesta vuonna 2040 ja tarjoaa kaksi skenaariota: ”Sisukas suorittaja” ja ”Energiamurroksen Euroopan mestari”. Visio on koottu monien selvitysten perusteella yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Euroopan mestaruutta ei voiteta heppoisasti, sillä myös monet muut maat havittelevat energiamurroksen kärkipaikkaa. Energiateollisuus ry:n johtaja Joona Turtiainen toteaa, että kilpajuoksu on jo käynnissä.
– Lähes kaikki EU-maat ovat nyt samalla pelikentällä. Monilla mailla on tavoite päästä puhtaan energian, vetytalouden ja kasvun kärkeen. Suomen tulisi hyödyntää alan potentiaali ja luoda merkittävää talouskasvua.
Energiakriisi vauhditti investointeja
Euroopan mestari -visio näkee Suomella olevan kaikki edellytykset nousta energiamurroksen johtajaksi Euroopassa ja kasvattaa Suomen kansantaloutta jopa 40 miljardilla eurolla. Suomi olisi Euroopan ykkösmaa myös energiaintensiiviselle teollisuudelle, joka tuottaa korkean jalostusarvon tuotteita Euroopan ja maailman markkinoille.
Turtiaisen mukaan visio pyrkii osaltaan luomaan myös luottamusta siihen, että Suomen potentiaali energia-alan toimijana on valtava. Talouden kasvu ponnistaa puhtaasta, toimitusvarmasta ja kilpailukykyisestä energiasta.
– Arviomme mukaan vuonna 2040 Suomen taloutta siivittävät teollisuus ja palvelut, jotka perustuvat puhtaaseen sähköön, vetyyn ja hiilidioksidin talteenottoon, Turtiainen tiivistää.
Turtiainen sanoo tavoitteena olevan kasvun kierre. Esimerkiksi sähkön hinta on nyt jo eurooppalaisittain hyvin kilpailukykyinen, mikä houkuttelee uusia toimijoita.
– Alalla on investoitu sähkökattiloihin, tuulivoimaan, aurinkopaneeleihin ja moniin muihin ratkaisuihin. Alan toimijoiden ilmapiiri ja tahtotila on, että tarvitaan iso ja kunnianhimoinen tavoite, joka on silti mahdollisuuksien rajoissa.
Myös työllistävä vaikutus olisi merkittävä. Mestari-skenaarion mukaan energiasektori voi työllistää suoraan ja välillisesti 100 000 ihmistä, kun tällä hetkellä luku on noin 40 000.
Kaukolämpöala hereillä
Miten kaukolämmön rooli muuttuu Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2040 mennessä? Turtiaisen mukaan visio painottuu sähköön ja vetyyn, mutta lämmöllä on suuri merkitys.
– Kaukolämpöala on ollut vahvasti hereillä jo pidemmän aikaa ja reagoinut sähkönvaihteluun investoimalla muun muassa sähkökattiloihin. Kaukolämpö tasapainottaa sähköjärjestelmää merkittävästi, Turtiainen sanoo.
Mestari-skenaariossa Suomea lämmitetään sivutuotteena syntyvän lämmön, lämpöpumppujen, pienydinvoiman ja edullisen sähkön avulla.
– Hukkalämmön talteenoton potentiaali on huomattava, mutta sen hyödyntäminen täysimääräisesti edellyttäisi merkittäviä investointeja ja kehitystä. Toki jo nyt esimerkiksi datakeskukset tuottavat lämpöä ja sen määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Hiilineutraalius pian saavutettu
Suomi on edennyt kohti hiilineutraaliutta harppauksin. Turtiainen kuvailee jo vuoden 2020 vähätiehiilikartan olleen käänteentekevä.
– Hiilineutraaliudesta tuli yhteinen päämäärä ja se on sisällytetty monen yhtiön strategiaan. Samaan aikaan ilmastosäätelypaine energia-alaa kohtaan väheni ja ala sai tehdä työtä omassa tahdissaan.
Turtiaisen mukaan alan ja toimintaympäristön muutokset ovat olleet suuria ja nopeita. Samalla luontokysymykset ovat nousseet entistä tärkeämmiksi.
– Suurin panoksemme on edelleen ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista. Lähitulevaisuudessa ilmastopäästöt ovat nollassa ja huomio siirtyy vahvemmin luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen.
– Ilmastovastuu on ohjannut toimintaamme jo 20 vuoden ajan ja on yhä keskeinen osa työtämme. Sen rinnalle on noussut luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja luontokadon torjunta, Turtiainen kiteyttää.
Kotkan Energia on mukana kilpajuoksussa
Kotkan Energian toimitusjohtaja Sami Markkanen pitää Energiateollisuuden strategiaa hyvänä ja kertoo paikallisista suunnitelmista seuraavaa:
-Meillä on selkeä tavoite olla kaukolämmön tuotannossa hiilineutraaleja vuoden 2030 paikkeilla ja sen eteen tehdään todellisia tekoja. Vanhojen laitosten rinnalle rakentuu seuraavan vuoden kuluessa aivan uudenlaista tuotantoa. Samaan aikaan kaukolämpöverkkoa rakennetaan ja vahvistetaan lähes ennätysvauhtia ja kaukolämmön suosio Kotkassa on myös kasvussa.
-Uskomme myös uusien investointien mahdollistavan kilpailukykyisen hinnoittelun tulevaisuudessa. Kun tuotantopaletti monipuolistuu ensi vuonna, voimme entistä paremmin optimoida tuotantoamme. Voimme siis käyttää sinä varmasti eteen tulevana ensi syksyn tuulisena negatiivisten sähkönhintojen viikkona sähköön perustuvaa tuotantoa jätteiden, biopolttoaineiden ja kierrätyspolttoaineiden lisäksi Kotkan lämmittämiseen ja teollisuuden energian tuottamiseen edullisesti. Osa sähköstä voidaan myös hankkia sopivana hetkenä pidemmillä sopimuksilla, jolloin hinta tiedetään etukäteen.
-Kotkan Energialla vastuullisuus on siis tekoja päästöjen vähentämiseksi, toimitusvarmuuden lisäämiseksi, hinnoittelun pitämiseksi kilpailukykyisenä. Lisäksi olemme julkistaneet ”Kotkan Energian vastuullisuusohjelman”- johon pääset tutustumaan nettisivuillamme kohdasta ”vastuullisuus”. Sieltä voit lukea tarkemmin esimerkiksi uusista tuotteistamme, sponsoroinnista, työturvallisuudesta tai avoimesta hallintotavastamme.
